Muistaako mua täällä enää kukaan?
Moni on nähtävästi tullut siihen tulokseen, ettei tästä projektista sitten loppujen lopuksi tullutkaan mitään, ja irtisanoutunut lukijalistalta. Ihan ymmärrettävää. Kiitos kuitenkin kaikille teille jotka siellä vielä olette ja jatkatte tästä eteenpäinkin mun matkassa mukana.
Viimeksi kirjoitin lokakuussa - painan edelleen saman verran. Olen onnistut tässä välissä sekä lihomaan että laihtumaan mutta lopputulos on aina ollut plusmiinusnolla. Terveelliset elämäntavat ja minä... ei mahduta tällä hetkellä edes samaan lauseeseen, mutta nyt olisi jo korkea aika tehdä joitain muutoksia taas parempaan suuntaan, ja valehtelisin jos väittäisin että vuodenajalla ja kuukaudella ei olisi mitään vaikutusta asiaan... Jos vaikka pääsisin kesäkuntoon 2016. Hah, ei tule kyllä onnistumaan, ei sitten millään.
Mutta niinkuin sanonta kuuluu: sen minkä taakseen jättää, edestään löytää, ja tällä kertaa kyse on tästä blogista ja painoprojektista ylipäätään. Pitäisi varmaan perustella poissaoloani jollain, mutta tekosyitä on yhtä paljon kuin on tallentamiani postausluonnoksiakin, eli todella todella paljon. Monta kertaa olen kyllä yrittänyt avata Bloggerin ja kirjoittaa, muttei siitä ole tullut loppujen lopuksi yhtään mitään. Tästä eteenpäin asetan täällä julkaisemiini asioihin tietyt raamit, joiden sisällä pysyn, eikä kirjoitusten julkaisu niin ollen käy ylitsepääsemättömän vaikeaksi. Uusi vuosi ja uudet kujeet. Ilmoitusluontoinen ja minulle todella tärkeä asia, kaikille lukijoillekkin, kuuluu näin: en tule julkaisemaan tässä blogissa näillä näkymin yhtään kuvaa itsestäni. Yksi kroppakuva on näytillä ollut melko kauan sitten, mutta päätin kyseisen kuvan poistaa ja tästä eteenpäin voin taas kirjoitella rauhallisin mielin, ilman nimeä ja naamaa. Tiedän että poistin samalla todella tärkeän vetonaulan, sillä "eihän blogi jonka kirjoittama ei näytä itsestään mitään, ole yhtään niin kiinnostava" mutta se ei ehkä tämän blogin tarkoitus loppujen lopuksi olekkaan. Toivottavasti ymmärrätte. Enää ei tarvitse miettiä sataa kertaa ennen kuin uskallan painaa julkaise.
Moni on nähtävästi tullut siihen tulokseen, ettei tästä projektista sitten loppujen lopuksi tullutkaan mitään, ja irtisanoutunut lukijalistalta. Ihan ymmärrettävää. Kiitos kuitenkin kaikille teille jotka siellä vielä olette ja jatkatte tästä eteenpäinkin mun matkassa mukana.
Viimeksi kirjoitin lokakuussa - painan edelleen saman verran. Olen onnistut tässä välissä sekä lihomaan että laihtumaan mutta lopputulos on aina ollut plusmiinusnolla. Terveelliset elämäntavat ja minä... ei mahduta tällä hetkellä edes samaan lauseeseen, mutta nyt olisi jo korkea aika tehdä joitain muutoksia taas parempaan suuntaan, ja valehtelisin jos väittäisin että vuodenajalla ja kuukaudella ei olisi mitään vaikutusta asiaan... Jos vaikka pääsisin kesäkuntoon 2016. Hah, ei tule kyllä onnistumaan, ei sitten millään.
Mutta niinkuin sanonta kuuluu: sen minkä taakseen jättää, edestään löytää, ja tällä kertaa kyse on tästä blogista ja painoprojektista ylipäätään. Pitäisi varmaan perustella poissaoloani jollain, mutta tekosyitä on yhtä paljon kuin on tallentamiani postausluonnoksiakin, eli todella todella paljon. Monta kertaa olen kyllä yrittänyt avata Bloggerin ja kirjoittaa, muttei siitä ole tullut loppujen lopuksi yhtään mitään. Tästä eteenpäin asetan täällä julkaisemiini asioihin tietyt raamit, joiden sisällä pysyn, eikä kirjoitusten julkaisu niin ollen käy ylitsepääsemättömän vaikeaksi. Uusi vuosi ja uudet kujeet. Ilmoitusluontoinen ja minulle todella tärkeä asia, kaikille lukijoillekkin, kuuluu näin: en tule julkaisemaan tässä blogissa näillä näkymin yhtään kuvaa itsestäni. Yksi kroppakuva on näytillä ollut melko kauan sitten, mutta päätin kyseisen kuvan poistaa ja tästä eteenpäin voin taas kirjoitella rauhallisin mielin, ilman nimeä ja naamaa. Tiedän että poistin samalla todella tärkeän vetonaulan, sillä "eihän blogi jonka kirjoittama ei näytä itsestään mitään, ole yhtään niin kiinnostava" mutta se ei ehkä tämän blogin tarkoitus loppujen lopuksi olekkaan. Toivottavasti ymmärrätte. Enää ei tarvitse miettiä sataa kertaa ennen kuin uskallan painaa julkaise.
Ja lopuksi tärkein kysymys: miten teillä menee?
Moikka!
VastaaPoistaLukijalista on varmaan pienentynyt sen vuoksi, kun niitä postauksia ei tässä välissä ole ollut :)
Sivusta on aina hyvä huudella, mutta mietihän oikeasti, mikä on sun tavoite. Onko tavoite lisätä liikuntaa? Onko tavoite opetella syömään terveellisesti? Onko tavoite oikeasti saada painoa tippumaan? Edestakaisin sahaaminen - laihtuminen ja takaisin lihominen - on ihan hiton raskasta sun kropalle ja etenkin mielelle. Elämään kuuluu kuitenkin paljon muutakin, kuin laihduttaminen. Kukaan muu ei sun tavoitteita voi asettaa, kuin sinä itse. Loppupeleissä se on ihan sama, mitä sä tänne blogiin kirjoitat, koska sä teet tai olet tekemättä muutosta itsellesi, et tälle blogille tai blogin lukijoille.
Olet kuitenkin hienosti onnistunut muutoksessasi tähän asti, 20 kg on hurja pudotus! Hyvä sinä :) Mutta se muutoksen tekeminen tai jatkaminen ei ole helppoa. Jos kuitenkin oikeasti jotain haluaa, siihen pystyy :) Tsemppiä alkaneelle vuodelle! :)
Kiitos Minsku hyvästä kommentista. On ihan totta, että mun on tehtävä tai oltava tekemättä tämä projekti ennen kaikkea itselleni, eikä kellekään muulle, mutta ainakin omalla kohdalla ajatusten ja tavoitteiden ylöskirjaaminen ja muilta saatu tuki on ollut isona apuna, ja kai kun julkisesta blogista kuitenkin on kyse, täytyy myös lukijoiden toiveita ottaa huomioon. Ymmärrän kuitenkin mitä tarkoitat ja olen samaa mieltä. Ja onhan mulla se tavoitekin: 70 kiloa, mutta se tuntuu rehellisesti sanottuna todella kaukaiselta haaveelta, enemmän kuin tavoitteelta jota kohti olisin kovaa vauhtia menossa. Se nyt oli jollain tavalla tiedossa jo tätä blogia aloittaessa, että mun kohdalla laihduttaminen osoittautuu varmaan joka kerta 'ikuisuusprojektiksi'
PoistaNo, sen enempää jaarittelematta vastaus suoraan kysymykseesi: suurin tavoite tässä on laihtua. Ei niinkään löytää liikunnan iloa tai alkaa elämään terveellistä elämää. Ne varmaan olisivat paljon parempia ja realistisempia tavoitteita, mutta mikä mua itseä kiinnostaa, on se, kuinka paljon painan. Jos en tähän mennessä elämää ole koskaan liikunnasta osannut nauttia tai sitä halunnut harrastaa, ei sitä muutosta varmaan tule tapahtumaankaan. Urheilu voi olla ja varmasti tulee olemaan myös yksi osa omaakin laihdutusta, mutta ei se ensisijainen syy, vaan välttämätön pakko.
Toinen tavoite liittyy kyllä ruokavalioon, mutta ei niinkään sen terveellistämiseen, vaan normalisoitumiseen, joka on loppujen lopuksi kai sama asia. Mun kohdalla se kuitenkin tarkoittaisi - ei sitä että söisin monipuolisesti ja täysin ravintosuositusten mukaan (se tapahtuu jos on tapahtuakseen) vaan sitä, että ruoka olisi pelkkää energiaa jota olisi käytössä sen verran kuin on kulutustakin, enkä hakisi siitä mitään hyvänolontunnetta tai lohtua.
Tällä ollaan edelleen lukemassa, nou hätä! :-) Itsekin vasta palailin omalta blogitauolta ja aika samanlaisia ajatuksia on ilmassa. Tää pimeä ja kylmä talvi ei vaan oo omiaan laihduttamiselle kun herkututtaa ja päälle kahenkympin pakkasella ei hirmusti huvita lenkkeilemäänkään lähteä :-)Oottelenkin jo innolla kevättä ja kesää kun silloin on taas aikaa kaikelta opiskelustressiltä :-) Josko sitä lähtisi sitten toinen kymppi lisää.
VastaaPoistaTuli muuten mieleen, onko tuo kommenteissa nimesi vieressä näkyvä kuva oma kasvokuvasi? Lähinnä ajattelin kun sanoit haluavasi blogata anonyymisti :-) Mun mielestä anonyyminä bloggaaminen ei haittaa ollenkaan. Anonyymina kirjoittaessa on se hyvä puoli että sitten ei tosiaan tule niin tarkkaan mietittyä kirjoituksia ja sitä "oikeatakin" tekstiä tulee silloin enemmän :-) Julkisessa blogissa ihmiset yleensä kaunistelevat asioita tai jättävät kertomatta juttuja mitä eivät kehtaa oman naaman näkyessä kertoa. Itse ainakin ennemmin luen sitä rehellistä tekstiä ilman naamakuvia kuin siloiteltuja juttuja naamalla :-) Tsemppiä tammikuulle!