Ja niin vaan putosi taas pari kiloa

Aika hyvin on tullut pärjättyä viime aikoina suht hyvillä ja järkevillä syömisillä. Ei, en mä ole vieläkään lopettanut karkkien ja sipsien ja leipien mussuttamista, mutta vähentänyt olen, ja todennut että ehkä totaalikieltäytyminen ei edes ole se mun juttu. Ja vieläkin mä oon eksynyt illalla löhöämään tv:n ääreen suklaalevyn kanssa, enkä edelleenkään harrasta minkäänlaista liikuntaa, mutta saannen ilmoittaa että miinus kymmenen on kiloa on nyt saavutettu, ja hieman jo menty ylikin. Tarkkaa painoa en tällä hetkellä tiedä enkä siitä juuri nyt jaksa edes välittää. (Vaakaan on ostettu uudet patterit mutta ne odottaa kaapissa ehkäpä huomis aamua, ehkä jotain toista päivää) 

Okei, kuulostaa kuin olisin jo jättämässä leikin kesken, mutta ehei, ainakin kolmenkymmenen kilon matka on vielä kuljettava ja luultavasti vielä enemmänkin. Tällä hetkellä vaan ei jaksa kiinnostaa, mutta repsahtaa en aio. Eteenpäin on vaan mentävä vaikka se ei aina kiinnostaisikaan, koska edessä päin on se ainoa oikea ja hyvä päämärä jota kohti kannattaa kulkea.