Reissusta on nyt palailtu ja paino näyttää olevan 120 kiloa, vaan ei hätää, koska uskon parin kilon muutoksen tulevain vain nesteturvotuksesta. Suolaisia ruokia tuli nimittäin nautittua hieman liikaa. Onhan paino toki isompaan suuntaan kuin viimeksi, muttei masenna lainkaan samalla tavalla kuin ennen, koska herkuttelin tietoisesti matkalla, ja nyt on aika taas palata normaaliin kuriin ja järjestykseen niin eiköhän nestepöhötykset ala karista ja kilot tippua.
No ei ehkä ihan noin helposti, kuin miltä se tuossa kirjoitettuna kuulostaa, mutta tekemällä työtä laihtumisen eteen onnistun varmasti. Hetkeksi on taas herkkukiintiö täytetty, vaan en tiedä kuinka pitkäksi aikaa. Tällä hetkellä ei ainakaan tee mieli mitään erityisen "pahaa", mitä nyt pitsa ehkä maistuisi aina... mutta karkit, pullat, sipsit ja keksit sun muut on nyt must eat-listalla aika loppupäässä. Matkalaukusta kuitenkin löytyy paketti keksejä ja kaksi karkkipussia... sipsit lahjoitin jo yhdelle matkaseurueen jäsenistä. Hamstrasin taas "varmuuden varalle", koska herkkutteluhan on omalla kohdallani ehkä se ensimmäinen stressin ja ahdistuksen hallintakeino.
Edellisen kirjoituksen kommenteissa mua neuvottiin heittämään kaikki herkut pois kun olen syönyt sen mitä kerralla aion, mutta come on, en ehkä pysty! Rahaa niihinkin on käytetty! Okei, se on koko jutun opetus ja tarkoitus, mutta silti! En mä vielä voi heittää niitä pois. Jos yhtäkkiä tulee vastaan joku ihan kamala tilanne ja mä en selviä ja apua!! Sokerihumala auttaa.
Tulin kotiin siis muutama tunti sitten ja huomenna alan taas noudattaa suunnitelmallista ruokavaliota, jota voisin kirjailla toki hieman tännekkin.
No ei ehkä ihan noin helposti, kuin miltä se tuossa kirjoitettuna kuulostaa, mutta tekemällä työtä laihtumisen eteen onnistun varmasti. Hetkeksi on taas herkkukiintiö täytetty, vaan en tiedä kuinka pitkäksi aikaa. Tällä hetkellä ei ainakaan tee mieli mitään erityisen "pahaa", mitä nyt pitsa ehkä maistuisi aina... mutta karkit, pullat, sipsit ja keksit sun muut on nyt must eat-listalla aika loppupäässä. Matkalaukusta kuitenkin löytyy paketti keksejä ja kaksi karkkipussia... sipsit lahjoitin jo yhdelle matkaseurueen jäsenistä. Hamstrasin taas "varmuuden varalle", koska herkkutteluhan on omalla kohdallani ehkä se ensimmäinen stressin ja ahdistuksen hallintakeino.
Edellisen kirjoituksen kommenteissa mua neuvottiin heittämään kaikki herkut pois kun olen syönyt sen mitä kerralla aion, mutta come on, en ehkä pysty! Rahaa niihinkin on käytetty! Okei, se on koko jutun opetus ja tarkoitus, mutta silti! En mä vielä voi heittää niitä pois. Jos yhtäkkiä tulee vastaan joku ihan kamala tilanne ja mä en selviä ja apua!! Sokerihumala auttaa.
Tulin kotiin siis muutama tunti sitten ja huomenna alan taas noudattaa suunnitelmallista ruokavaliota, jota voisin kirjailla toki hieman tännekkin.
Pari kiloa suolaisen ruuan tuomaa nestettä häipyy kropasta uskomattoman nopeasti.
VastaaPoistaJoskushan täytyy herkutella. Suunnitelmalliseen ruokavalioon ja ruokailuun mahtuu aina silloin tällöin herkutteluakin :-) - eikö totta?!
Millä muilla keinoin kuin syömällä hallitset stressiä ja ahdistusta? Itse olen aina uusia neuvoja vailla, koska haluaisin kovasti päästä turhasta tunnesyömisestä ja sitä kautta tulevasta ylimööröisestä herkuttelusta eroon.
Siinäpä vasta kysymys.. millä muilla tavoin hallitsen ahdistusta ja stressiä? En osaa vastata. Ehkä en edes hallitse sitä! Liikunta, maalaus, laulaminen, ja mitä näitä nyt on,.. eivät ole mun juttuja, vaikka toisille toimivatkin erittäin hyvin. Omalla kohdalla vaan ei tulisi mieleenkään lähteä metsään samoilemaan elämän potkiessa päähän. Tunnesyöminen on yksi harvoista keinoista, ellei sitten ainoa.
PoistaMutta hyvä kysymys. Tätä mun pitää vielä miettiä..